Suomessa myytävät ekologiset sisämaalit vertailussa – Katso erot

Mikä on ympäristöä vähiten kuormittava sisämaali? Onko savimaali ekologisempi kuin kalkkimaali? Entä miten kasvipohjaiset seinämaalit eroavat luonnonöljymaaleista ja moderneista biopohjaisista akrylaattimaaleista?

Ekologisia sisämaaleja löytyy Suomessa useista eri tuoteryhmistä. Niiden raaka-aineet, sideaineet, sisäilmapäästöt ja kulutuskestävyys voivat kuitenkin poiketa huomattavasti toisistaan.

Ympäristöä vähiten kuormittavaa sisämaalia ei voi nimetä pelkän luonnonraaka-aineiden osuuden perusteella.Olennaista on arvioida maalin koko elinkaarta, raaka-aineiden alkuperää, valmistuksen ympäristövaikutuksia, käyttöikää ja huollettavuutta. Täysin muoviton ja säilöntäaineeton luonnonmaali voi olla erityisen kiinnostava materiaalivalinta, mutta sen pienemmät kokonaisympäristövaikutukset on osoitettava vertailukelpoisilla tiedoilla.

Tässä artikkelissa vertailemme Suomessa myytäviä ekologisia sisämaaleja ja selvitämme, mitä eri ominaisuudet tarkoittavat käytännössä.

Artikkeli on osa Ekologiset maalit ja luonnonmaalit Suomessa – suurta vertailua ja ostajan opasta, jossa käsittelemme luonnonmaaleja ja niiden käyttökohteita laajemmin.

Mistä ekologisen sisämaalin tunnistaa?

Maalipurkissa saattaa lukea luonnonmukainen, biopohjainen, hengittävä, vesiohenteinen tai vähäpäästöinen. Nämä eivät kuitenkaan tarkoita samaa asiaa.

Vesiohenteinen maali voi sisältää synteettisiä muovisideaineita. Luonnonöljypohjaisessa maalissa voi puolestaan olla synteettisiä sideainekomponentteja ja biosideja eli säilöntäaineita.

Myös biopohjainen akrylaattimaali on edelleen akrylaattipolymeeriin perustuva maali, vaikka osa sen raaka-aineista olisi uusiutuvia.

Ekologisuudesta kiinnostuneen kannattaa siksi tarkastella erityisesti viittä ominaisuutta: sideaineen alkuperää, synteettisiä komponentteja, sisäilmapäästöjä, maalipinnan kestävyyttä ja elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia.

Sisämaalien suuri vertailu – mitä eri maalityypit sisältävät?

Maalityyppi	Sideaine	Muovittomuus	VOC ja sisäilmapäästöt	Biohajoavuus ja kulutuskestävyys
Savimaali	Savi sekä mahdollinen kasvi- tai muu sideaine	Riippuu koostumuksesta. AURO, UKU ja MEISTRI muovittomia	Tuotekohtainen; saatavana hyvin vähäpäästöisiä	Koko maalikalvon biohajoavuus ei automaattinen. Hankauskestävyys vaihtelee
Kalkkimaali	Sammutettu kalkki	AURO aito kalkkimaali ilman synteettisiä polymeerejä	Tuotekohtainen, usein vähäinen VOC-pitoisuus	Mineraalinen pinta ei ole biologisesti hajoava. Kulutuskestävyys riippuu alustasta
Silikaattimaali	Kaliumsilikaatti, joskus muita sideaineita	Riippuu tuotteesta	Tuotekohtainen	Mineraalit eivät biohajoa. Usein kestävä pinta
Kasvipohjainen sisämaali	Kasviperäiset sideaineet, esimerkiksi REPLEBIN®	Riippuu tuotteesta	Saatavana riippumattomasti vähäpäästöisiksi testattuja	Ei yleistä näyttöä koko maalikalvon biohajoavuudesta. Kulutuskestävyys vaihtelee
Luonnonöljypohjainen sisämaali	Luonnonöljyt sekä mahdolliset synteettiset komponentit	Ei välttämättä täysin muoviton	Tuotekohtainen, osa M1-luokiteltuja	Biohajoavuus vaatii näyttöä. Hyvä kulutuskestävyys mahdollinen
Biopohjainen akrylaattimaali	Osittain uusiutuvista raaka-aineista valmistettu akrylaattipolymeeri	Ei muoviton	Voi olla vähäpäästöinen	Kuivunutta akrylaattikalvoa ei pidä olettaa biohajoavaksi. Kestävyys riippuu tuotteesta
Pellavaöljymaali	Pellavaöljy, mahdollisesti hartseja	Riippuu reseptistä	Liuottimet ja kuivumisen aikaiset päästöt tarkistettava	Kuivunut maalikalvo ei automaattisesti biohajoava. Soveltuu erityisesti puupinnoille

Taulukosta näkyy, miksi ekologisia maaleja ei kannata vertailla pelkän maalityypin nimen perusteella.

Esimerkiksi savimaali voi olla lähes kokonaan mineraalisiin ja kasvipohjaisiin raaka-aineisiin perustuva tuote, mutta markkinoilla on myös savimaaleja, joiden ominaisuuksia on muokattu muilla sideaineilla.

Sama koskee silikaattimaaleja. Perinteinen kaliumsilikaattimaali ja orgaanista dispersiosideainetta sisältävä silikaattimaali eivät ole koostumukseltaan identtisiä.

Suomessa myytävät ekologiset sisämaalit tuotekohtaisessa vertailussa

Suomen Luonnonmaalien valikoimasta löytyy useita vaihtoehtoja, joilla voidaan toteuttaa hyvin erilaisia sisämaalauksia.

Tuote	Sideaineen luonne	Biosidit (myrkky)	Märkähankausluokka
AURO 321 Sisustusmaali	Biogeeninen REPLEBIN®****	Ei	3
AURO 331 Savimaali	Savi ja REPLEBIN®****	Ei	3
AURO 303 Silikaattimaali	Kaliumsilikaatti ja REPLEBIN®****	Ei	2
AURO 344 Profi Kalkkimaali	Sammutettu kalkki	Ei	Ei ilmoitettu vertailuun. Kestää myös ulkoseinissä.
AURO 524 Plantodecor	REPLEBIN®****	Kyllä	1
UULA Sisustusmaali Himmeä	Luonnonöljypohjainen, myös synteettisiä komponentteja	Kyllä	2
BILLNÄS Sisustusmaali Himmeä	Luonnonöljypohjainen, myös synteettisiä komponentteja	Kyllä	1
COLORIA Greenline Sisustusmaali	Luonnonöljypohjainen, myös synteettisiä komponentteja	Kyllä	Ei vahvistettua EN 13300 -luokkaa tässä vertailussa
COLORIA Greenline Remonttimaali	Luonnonöljypohjainen, myös synteettisiä komponentteja	Kyllä	Ilmoitettu eri testimenetelmän mukainen pesunkestävyys

Märkähankausluokka perustuu EN 13300 -standardin luokitukseen. Luokka 1 on kestävin. Eri testimenetelmillä saatuja arvoja ei tule pitää suoraan vertailukelpoisina.

AURO – luonnonraaka-aineet ja avoimesti ilmoitettu koostumus

AUROn vahvuuksiin kuuluu raaka-aineiden yksityiskohtainen ilmoittaminen.

AURO 321 Sisustusmaali on säilöntäaineeton, synteettisistä muovisideaineista vapaa seinämaali, joka perustuu REPLEBIN®-sideaineeseen.

AURO 331 Savimaali sisältää lisäksi savea. Se soveltuu erityisen hyvin kohteisiin, joissa arvostetaan mineraalista, erittäin hyvin vesihöyryä läpäisevää pintaa.

AURO 303 Silikaattimaali yhdistää kaliumsilikaatin ja biogeenisen sideaineen. AURO 344 Profi Kalkkimaali puolestaan perustuu sammutettuun kalkkiin.

Kaikki AUROn tuotteet eivät kuitenkaan ole säilöntäaineettomia. Esimerkiksi AURO 524 Plantodecor sisältää bentsisotiatsolinonia ja natriumpyritionia, vaikka sen sideaine on biogeeninen. Vastineeksi maali tarjoaa erittäin hyvän hankauskestävyyden.

UULA, BILLNÄS ja COLORIA Greenline – kotimaisia luonnonöljypohjaisia vaihtoehtoja

Kotimaiset UULA, BILLNÄS ja COLORIA Greenline ovat kiinnostavia erityisesti helpon maalattavuuden, sävytettävyyden ja kulutuskestävyyden näkökulmasta.

UULA Sisustusmaali on himmeä yleissisämaali, jonka märkähankauskestävyys on luokkaa 2.

BILLNÄS Sisustusmaali tarjoaa luokan 1 hankauskestävyyden.

COLORIA Greenline Sisustusmaali on tarkoitettu seinien ja kattojen maalaukseen, kun taas Greenline Remonttimaali on suunniteltu paremmin puhdistamista vaativiin kohteisiin.

Näitä tuotteita ei kuitenkaan pidä sekoittaa täysin luonnonraaka-aineisiin perustuviin, biosidivapaisiin maaleihin. Niiden sideaineissa on myös synteettisiä komponentteja, ja tuotteissa käytetään säilöntäainebiosideja.

Tämä ei tee niistä automaattisesti huonoja maaleja. Se tarkoittaa, että niiden ominaisuuksia ja ympäristövaikutuksia on arvioitava samoilla perusteilla kuin muitakin sisämaaleja.

Mitä VOC-päästöt ja M1-luokitus oikeastaan kertovat?

VOC tarkoittaa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Maalin VOC-pitoisuus ja valmiista maalipinnasta sisäilmaan vapautuvat päästöt ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.

Maalin pieni VOC-pitoisuus ei yksin takaa, ettei tuotteesta vapaudu mitään yhdisteitä kuivumisen aikana.

M1-päästöluokitus perustuu rakennusmateriaalien sisäilmaemissioiden mittaamiseen. Siinä tarkastellaan muun muassa VOC-yhdisteitä, formaldehydiä, ammoniakkia ja hajun hyväksyttävyyttä.

M1-luokiteltu maali on testatuissa olosuhteissa vähäpäästöinen, mutta luokitus ei kerro, onko maali luonnonmukainen, biosidivapaa tai allergiselle varmasti sopiva.

Juuri tästä syystä säilöntäaineettomuus ja sisäilmapäästöt on syytä arvioida erikseen.

Onko muoviton maali aina ympäristöystävällisempi?

Muovisideaineettomuus voi olla tärkeä valintaperuste silloin, kun halutaan välttää synteettisiä polymeerisideaineita.

Se ei kuitenkaan yksin ratkaise tuotteen kokonaisympäristövaikutuksia.

Myös mineraalisten raaka-aineiden valmistus kuluttaa energiaa. Esimerkiksi kalkin valmistuksessa vapautuu hiilidioksidia, ja maalien pigmenttien tuotannolla on omat ympäristövaikutuksensa.**

Lisäksi biopohjainen ei automaattisesti tarkoita muovitonta. Biopohjainen akrylaatti on edelleen akrylaattipolymeeri, vaikka sen valmistuksessa käytettäisiin uusiutuvia raaka-aineita.

Entä biohajoavuus? Sitäkään ei pidä olettaa maalin perusteella. Mineraalit eivät ole biologisesti hajoavia samassa mielessä kuin orgaaniset aineet, eikä kasvipohjaisen sideaineen käyttäminen tarkoita koko kuivuneen maalikalvon biohajoavuutta.***

Biohajoavuudesta voidaan esittää luotettava tuotekohtainen väite vasta, kun sille on asianmukaiset testitulokset.

Mikä sisämaali kuormittaa ympäristöä vähiten?

Luotettava ympäristövertailu vaatii tietoa maalien koko elinkaaresta.

Yksi hyödyllinen tietolähde on EPD-ympäristöseloste, jossa voidaan ilmoittaa esimerkiksi valmistuksen, kuljetusten ja elinkaaren muiden vaiheiden ympäristövaikutuksia.

EPD ei kuitenkaan itsessään tarkoita, että tuote olisi ekologinen tai kilpailijaansa parempi. Myös vertailussa käytetyn toiminnallisen yksikön, laskentarajojen ja menetelmien on oltava yhteensopivia.

Maalien kohdalla järkevä vertailukohde voisi olla esimerkiksi yhden neliömetrin asianmukaisesti maalattu seinäpinta määritellyllä käyttöiällä.

Tällöin myös maalimenekillä on merkitystä.

Jos maalattavaa seinäpintaa on 30 m², tarvitaan kahteen käsittelykertaan 60 m² verran maalausta. Riittoisuudella 8 m²/l laskennallinen menekki on 7,5 litraa. Pohjusteen tarve ja alustan imukyky voivat muuttaa kokonaismäärää.

Siksi pitkään kestävä, hyvin peittävä ja oikeaan käyttökohteeseen valittu maali voi olla ympäristön kannalta perustellumpi ratkaisu kuin tuote, jonka yksittäinen raaka-aine vaikuttaa ekologisemmalta.

Kuinka valita ympäristön kannalta perusteltu sisämaali?

Ympäristövaikutuksia pohtiessa kannattaa tehdä valinta seuraavassa järjestyksessä:

1. Selvitä alusta ja sen aiemmat käsittelyt. Uuden maalin tulee sopia koko pintarakenteeseen.
2. Tutki sideaine ja raaka-aineet. Onko koostumus avoimesti ilmoitettu? Sisältääkö tuote synteettisiä polymeerejä?
3. Tarkista sisäilmapäästöt ja biosidit. Pieni VOC-pitoisuus ei kerro kaikkea koostumuksesta.
4. Arvioi kulutuskestävyys. Valitse rasitukseen nähden riittävän kestävä maali.
5. Laske maalimenekki ja selvitä ympäristötiedot. Huomioi pohjustus, käsittelykerrat, hukka ja mahdolliset vertailukelpoiset EPD-tiedot.

Hyvä pohjatyö ja sopiva maali ovat usein tärkeämpiä kuin näyttävä ympäristöväite maalipurkin kyljessä.

Usein kysyttyä ekologisten sisämaalien vertailusta

Mikä on ekologisin sisämaali Suomessa?

Yhtä ekologisinta sisämaalia ei voida luotettavasti nimetä ilman vertailukelpoisia elinkaaritietoja. Luonnonraaka-aineiden käyttö, säilöntäaineettomuus, pitkä käyttöikä ja tuotteen huollettavuus ovat kaikki olennaisia valintaperusteita.

Onko savimaali ekologisempi kuin akrylaattimaali?

Savimaalin koostumus voi perustua pitkälti luonnon mineraaleihin ja kasvipohjaisiin sideaineisiin, mutta pienemmät kokonaisympäristövaikutukset eivät seuraa tästä automaattisesti. Asia vaatii tuotekohtaisen vertailun.

Onko biopohjainen akrylaattimaali muoviton?

Ei. Biopohjaisen akrylaatin raaka-aineista osa voi olla uusiutuvia, mutta sen sideaine on edelleen akrylaattipolymeeri.

Mikä on paras säilöntäaineeton sisämaali?

Tavalliseen sisämaalaukseen AURO 321 ja savimaalipintaa haluavalle AURO 331 ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Sopivuus riippuu kuitenkin maalattavasta alustasta ja kulutuksen määrästä.

Tarkoittaako hengittävä maali vähäpäästöistä maalia?

Ei. Hengittävyys tarkoittaa tavallisesti vesihöyrynläpäisevyyttä, kun taas vähäpäästöisyys liittyy sisäilmaan vapautuviin yhdisteisiin.

Lopuksi – ekologisuus löytyy maalin todellisista ominaisuuksista

Sisämaalien valikoima tarjoaa nykyisin paljon vaihtoehtoja niin uudisrakentamiseen, sisustamiseen kuin vanhojen talojen korjaamiseen.

Jos tärkeintä on luonnonraaka-aineiden käyttö sekä synteettisten muovisideaineiden ja säilöntäaineiden välttäminen, AUROn säilöntäaineettomat sisämaalit ovat kiinnostavia vaihtoehtoja.

Kotimaiset UULA, BILLNÄS ja COLORIA Greenline puolestaan tarjoavat luonnonöljypohjaisia tuotteita, joiden vahvuuksiin kuuluvat maalattavuus ja kulutuskestävyys. Niiden synteettiset sideainekomponentit ja biosidit on kuitenkin huomioitava vertailussa.

Ekologisen maalin valinta ei lopulta tarkoita yhden ominaisuuden maksimointia, vaan sopivan ja pitkäikäisen pintakäsittelyn löytämistä mahdollisimman hyvin tunnetuista raaka-aineista.

Me Suomen Luonnonmaaleilla autamme vertailemaan tuotteita juuri niiden koostumuksen, käyttötarkoituksen ja teknisten ominaisuuksien perusteella.

Tutustu ekologisten seinä- ja kattomaalien valikoimaamme tai kysy neuvoa oman maalauskohteesi valintaan.

Lue lisää:


*Haluatko vertailla maaleja tarkemmin niiden raaka-aineiden, synteettisten sideaineiden, säilöntäaineiden ja kulutuskestävyyden perusteella?

Lue myös Suomessa myytävät ekologiset sisämaalit vertailussa – Katso erot, jossa tarkastelemme AUROn, UULAn, BILLNÄSin ja COLORIA Greenlinen tuotteita sekä eri maalityyppien ympäristöominaisuuksia.





**Myös mineraalisten raaka-aineiden valmistuksella on ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi kalkkikiven poltto kuluttaa energiaa ja vapauttaa hiilidioksidia. Kalkilla on kuitenkin kiinnostava ominaisuus, joka jää ympäristövertailuissa helposti liian vähälle huomiolle.

Perinteinen ilmakalkkiin perustuva kalkkimaali ja kalkkilaasti sitovat kovettuessaan hiilidioksidia takaisin ilmasta. Tätä luonnollista prosessia kutsutaan karbonatisoitumiseksi. Sen aikana sammutettu kalkki reagoi ilman hiilidioksidin kanssa ja muuttuu vähitellen takaisin kalsiumkarbonaatiksi eli samaan kemialliseen muotoon, jossa kalkki esiintyi ennen polttamista.

Näin osa kalkin valmistuksessa vapautuneesta hiilidioksidista voi sitoutua takaisin valmiiseen maalipintaan tai laastiin. Sitoutumisen määrä ja nopeus riippuvat muun muassa kerrospaksuudesta, kosteusolosuhteista ja karbonatisoitumisen etenemisestä.

Hiilidioksidin takaisin sitoutuminen ei kuitenkaan automaattisesti tee kalkkimaalista tai kalkkilaastista hiilineutraalia, sillä valmistuksessa käytetty energia, kuljetukset ja muut tuotantovaiheet aiheuttavat myös päästöjä.

Kalkin karbonatisoituminen on silti merkittävä ominaisuus, joka tulee huomioida kalkkimaalien ja kalkkilaastien koko elinkaaren ympäristövaikutuksia arvioitaessa.




***Entä maalin biohajoavuus – tarvitseeko kaiken edes hajota?

Biohajoavuudesta puhuttaessa on tärkeää ymmärtää, että kaikki luonnonmateriaalit eivät hajoa samalla tavalla.

Biohajoaminen tarkoittaa sitä, että mikro-organismit, kuten bakteerit ja sienet, hajottavat orgaanista ainesta. Näin tapahtuu esimerkiksi puun, kasvien ja muiden eloperäisten materiaalien kohdalla sopivissa olosuhteissa.

Mineraalit ovat kuitenkin aivan eri asia. Savi, hiekka, kalkkikivi ja monet maalien luonnonpigmentit ovat mineraalisia raaka-aineita. Ne ovat käytännössä maa- ja kiviaineksia, jotka ovat jo valmiiksi osa luonnon mineraalista kiertokulkua.

Kivi ei kompostoidu, eikä sen kuulukaan. Se voi ajan mittaan rapautua, hienontua tai muuttua kemiallisten reaktioiden seurauksena, mutta tämä ei ole samanlaista biohajoamista kuin esimerkiksi kasviaineksen maatuminen.

Se, ettei mineraali ole biohajoava, ei siis tarkoita sen olevan ympäristölle haitallinen. Mineraalien kohdalla biohajoavuus ei yksinkertaisesti ole samalla tavalla mielekäs ympäristöystävällisyyden mittari kuin monien orgaanisten materiaalien kohdalla.

Maalin kokonaiskoostumus on kuitenkin eri asia. Mineraalien lisäksi maalissa voi olla kasvipohjaisia tai synteettisiä sideaineita ja muita ainesosia. Vaikka sideaine valmistettaisiin kasveista, se ei automaattisesti tarkoita, että kuivunut ja kovettunut maalikalvo olisi biohajoava.

Siksi maalin ympäristöystävällisyyttä kannattaa arvioida ennen kaikkea sen raaka-aineiden, mahdollisten haitallisten aineiden, valmistuksen ympäristövaikutusten sekä maalipinnan kestävyyden ja huollettavuuden perusteella – ei pelkästään sen mukaan, voiko maalipinta maatua.




****AURO REPLEBIN® – poikkeuksellinen innovaatio luonnonmaalien kehityksessä

Maalin tärkein ainesosa ei välttämättä ole sen väripigmentti vaan sideaine. Se pitää pigmentit ja täyteaineet yhdessä, kiinnittää maalipinnan alustaan ja vaikuttaa ratkaisevasti maalin kestävyyteen, tartuntaan ja maalattavuuteen.

Tavanomaisissa seinämaaleissa sideaineena käytetään yleensä synteettisiä muovipolymeerejä, kuten akrylaatteja. Myös biopohjaisiksi markkinoiduissa maaleissa voi olla sideaineita, joiden raaka-aineista vain osa on uusiutuvia ja loput synteettisiä komponentteja.

AUROn kehittämä REPLEBIN® poikkeaa tästä olennaisesti. Se on aidosti biogeenisiin raaka-aineisiin perustuva sideaine, joka korvaa synteettiset muovisideaineet ilman fossiilipohjaisia muovipolymeerejä.

Vuosien tutkimustyöstä syntyi uudenlainen luonnonmaalin sideaine

Saksalainen AURO kehitti REPLEBIN®-sideaineen useita vuosia kestäneen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena. Innovaatio esiteltiin vuonna 2015.

REPLEBIN® koostuu kasviperäisten alkoholien ja orgaanisten happojen estereistä. Sen raaka-aineiden valmistuksessa voidaan hyödyntää muun muassa maissin ja vehnän kasviperäisiä sivuvirtoja, joita ei käytetä ihmisravinnoksi. Näiden kasvimateriaalien sisältämä tärkkelys toimii yhtenä sideaineen valmistuksen lähtökohtana.

Kyseessä ei siis ole tavanomainen synteettinen akrylaattidispersio, jossa osa fossiilisista raaka-aineista on vain vaihdettu uusiutuviin.

REPLEBIN® perustuu kasviperäiseen raaka-ainepohjaan. Valmistuksessa käytetään kemiallista jalostusta, mutta sideaineratkaisun lähtökohtana eivät ole synteettiset, fossiilipohjaiset muovipolymeerit.

AURO on kehittänyt sideaineelle myös oman tuotantoteknologiansa. REPLEBIN® on suojattu innovaatio, jota käytetään yksinomaan AUROn tuotteissa.

Luonnollinen koostumus ilman kompromisseja maalattavuudessa

REPLEBIN®-sideaineen todellinen merkitys näkyy valmiin maalin ominaisuuksissa.

Perinteisten luonnonmaalien haasteena on toisinaan ollut hitaampi kuivuminen, kellastuminen tai rajallisempi kulutuskestävyys. REPLEBIN®-teknologian avulla AURO on pystynyt kehittämään luonnonraaka-aineisiin perustuvia maaleja, jotka ovat helposti levitettäviä, hyvin tarttuvia ja nopeasti kuivuvia.

Sideaineen etuihin kuuluvat muun muassa hyvä yhteensopivuus erilaisten alustojen kanssa, vähäinen kuivumisen aikainen haju sekä valkoisten maalipintojen kellastumattomuus.

REPLEBIN® mahdollistaa myös hyvin erilaiset maalituotteet. Esimerkiksi AURO 321 Sisustusmaali ja AURO 331 Savimaali ovat säilöntäaineettomia, kun taas AURO 524 Plantodecorissa samaa sideaineteknologiaa käytetään erittäin korkeaan hankauskestävyyteen tähtäävässä maalissa.

Riippumattomasti tutkittu biogeeninen sideaine

Erityisen kiinnostavaa on se, ettei REPLEBIN®-sideaineen kasviperäinen alkuperä perustu pelkästään valmistajan markkinointiväitteeseen.

Sideaineen biogeeninen perusta on tutkittu ja vahvistettu riippumattomasti. Myös REPLEBIN®-teknologiaan perustuvien maalien sisäilmapäästöjä on tutkittu esimerkiksi saksalaisen AgBB-arviointijärjestelmän mukaisesti.

AURO ilmoittaa lisäksi tuotteidensa raaka-aineet avoimesti, jolloin kuluttaja voi tarkistaa, mitä maali todellisuudessa sisältää.

On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan sideaineen koostumus ja valmiin maalituotteen muut ainesosat. Vaikka REPLEBIN® korvaa synteettiset muovisideaineet, kaikki sitä sisältävät AURO-maalit eivät ole säilöntäaineettomia. Esimerkiksi AURO 524 sisältää biosideja, kun taas AURO 321 ja AURO 331 eivät sisällä lisättyjä säilöntäaineita.

Miksi REPLEBIN® on niin merkittävä innovaatio?

REPLEBIN® osoittaa, ettei luonnonmukaisen maalin tarvitse tarkoittaa teknisistä ominaisuuksista tinkimistä.

Sen ansiosta voidaan valmistaa nykyaikaisia sisämaaleja, joiden sideaine perustuu aidosti kasviperäisiin raaka-aineisiin synteettisten muovipolymeerien sijasta.

Tämä on olennainen ero osittain biopohjaisten maalien ja aidosti biogeeniseen sideaineeseen perustuvien luonnonmaalien välillä.

REPLEBIN® ei ole vain ympäristöystävälliseltä kuulostava raaka-aine, vaan vuosien tutkimustyön tuloksena syntynyt ratkaisu yhteen maaliteollisuuden keskeisimmistä haasteista: miten valmistaa teknisesti korkealaatuisia seinämaaleja ilman perinteisiä synteettisiä muovisideaineita?

AUROn kehitystyö osoittaa, että siihen on olemassa toimiva vaihtoehto.