Terva – ekologinen puunsuoja vuonna 2025

Terva on luonnollinen ja perinteinen tapa suojata puuta säältä ja kulumiselta. Se tarjoaa ekologisen vaihtoehdon teollisille kyllästeille ja tuo puupintaan kauniin, elävän ilmeen. Tässä artikkelissa kerromme, miksi terva toimii ja miten sitä käytetään puunsuojauksessa.

Terva, sen taustat ja nykytilanne

Terva on näytellyt vahvaa roolia Suomen historiassa ja vaikuttanut maan teollistumiseenkin merkittävästi. Suomi on ollut keskiajalta lähtien Euroopan suurin tervantuottaja vaikka Upplannin alueelta Ruotsista onkin löydetty 200–400-luvuilta peräisin olevat, Euroopan vanhimmat tervahaudat.

Ylivoimaisesti suurin tervan valmistaja on kuitenkin Kiina, jossa valmistusperinne on jopa pidempi kuin Pohjoismaissa. Tervan valmistus Kiinassa on niin laajamittaista, että suurin osa myös Suomessa, Pohjoismaissa ja koko maailmassa myytävästä tervasta on nykyisin kiinalaista tervaa. Mäntyterva on tärkeä osa Suomen teollista historiaa.

”Suomi on ollut keskiajalta lähtien
Euroopan suurin tervantuottaja”

Erinomaisten käyttöominaisuuksiensa vuoksi terva on pitänyt pintansa halki vuosisatojen esimerkiksi perinnerakennusten ja veneiden hoidossa. Tervahautoja onkin porissut tiheästi ympäri suomea. Pelkästään Kuortaneen historia tuntee peräti 302 rekisteröityä tervahautaa. Nykyään meno on rauhallisempaa. Vuonna 2008 Suomesta löytyi yhteensä 29 tervantuottajaa etupäässä Kainuusta ja Keski-Suomesta. Vain kourallinen näistä toimii ammattimaisesti, sillä monelle tervanpoltto on enää vain harrastus tai traditio. Monen tervahaudan takaa löytyykin nykyään esimerkiksi matkailuyritys, kyläseura tai perinneyhdistys.

Tervan asema EU-lainsäädännössä

Vaikka terva on perinteinen ja luonnonmukainen puunsuoja-aine, sen valmistus on ollut EU:n kemikaalilainsäädännön eli REACH*-asetuksen vuoksi vaakalaudalla. REACH edellyttää, että kaikki aineet, joita valmistetaan tai maahantuodaan yli yhden tonnin vuodessa, on rekisteröitävä. Tämä koskee myös mäntytervaa, vaikka sitä valmistetaan usein käsityömäisesti ja pienemmässä mittakaavassa.

Rekisteröinti vaatii useita turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin liittyviä selvityksiä, ja kustannukset voivat nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin. Tämä on ollut haaste erityisesti pienille kotimaisille tervanvalmistajille. Tilanne ei kuitenkaan johtanut tervan tuotannon loppumiseen: Suomessa toimijat ovat yhdistäneet voimansa ja hoitaneet rekisteröinnin yhdessä konsortion kautta, mikä on mahdollistanut tervan valmistuksen jatkumisen myös vuoden 2025 jälkeen.

Terva ei siis ole kielletty aine EU:ssa – sen valmistus ja markkinointi on edelleen sallittua, kunhan toiminta täyttää REACH-asetuksen vaatimukset. Tämä takaa myös sen, että kuluttajat voivat jatkossakin valita perinteisen, kotimaisen ja ekologisen puunsuoja-aineen vaihtoehdoksi teollisille kyllästeille.

Tervan korvaaminen väärillä puunsuoja-aineilla

Mäntytervan poistuminen markkinoilta olisi kova isku monelle historiallisesti arvokkaalle kirkkokohteelle. Suomesta löytyy edelleen satoja paanukattoisia kirkkoja ja kellotapuleita, jotka vaativat säännöllistä tervakäsittelyä. Tervaa on yritetty takavuosina korvata erilaisilla korvikkeilla ja suoja-aineilla. 

Suomen kirkonkattojen tervaus loppui 1950-luvulla, mutta alkoi onneksi uudelleen 1980-luvulla, kun epäonnistuneisiin kokeiluihin ”nykyaikaisilla ratkaisuilla” kyllästyttiin. Kokeilut kävivät kuitenkin kalliiksi, sillä vieraat käsittelyaineet tuhosivat useita paanukattoja. Kattoihin sopivaa perinteistä mäntytervaa ei juuri valmisteta muualla ja sen vuoksi myös Ruotsin ja Norjan kirkkojen paanukattoja tervataan edelleen suomalaisella tervalla.

Maaliteollisuus syrjäytti
tervan käytön vedoten helppouteen

Tervaan on luotettu jo 1600-luvulta lähtien. Aito terva ei edesauta puuta tuhoutumaan kuten monet puunsuoja-aineet tekevät muodostamalla liian tiiviin ja hengittämättömän kalvon puun pinnalle. Tervan käyttö oli 1950-luvulle asti varsin tavallista. Maaliteollisuus toi 50-luvulla moderneja puunkäsittely- ja puunkyllästysaineita joiden teho perustui ennemmin myrkkyihin kuin luonnolliseen suojaan. Tämä kehitys aiheutti sen, että terva unohtui vähän työläämpänä ja käsityötä vaativana pintakäsittelyvaihtoehtona vuosikymmeniksi.

Viimeiset 40 vuotta on opettanut mitä muovia sisältävät puunsuojat tekevät. Niiden suojaavat omainaisuudet eivät ole olleet sitä mitä oikeasti halusimme. Asianmukaisesti tervattu ja kunnollisesta puumateriaalista tehty paanu- tai lautakatto kestää vuosisatoja.

Terva on tehokas ja luonnollinen puunsuoja-aine

Tervan tuotanto on vahvassa nosteessa olevaa metsäpohjaista biotaloutta. Mäntytervan raaka-aine on mänty eli metsämänty Pinus sylvestris, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa. Mäntyterva syntyy männyn kuivatislauksen eli pyrolyysin avulla. Voimakkaasti pelkistävässä reaktiossa puun selluloosasta ja muista hiilihydraateista muodostuu alifaattisia yhdisteitä, kuten rasvoja ja niiden estereitä sekä para inihiilivetyjä. Ligniinistä syntyy aromaattisia yhdisteitä, kuten fenoleja, kreosoleja ja guajakoleja. Terva sisältää myös pihkasta peräisin olevia terpeenejä ja hartsihappoja.

Pinus sylvestris

Paras terva saadaan hautapoltetusta männystä, sillä se sisältää hartsia enemmän kuin muut puutervat. Tervanpolttoprosessissa syntyy tervan lisäksi etikkahappoa, metanolia, asetonia, puuhiiltä, pikeä, raakatärpättiä, puuhappoa ja erilaisia kaasuja. Perinnemenetelmillä puuta hiilletään noin 170–420 celsiusasteen lämpötiloissa, mikä ei riitä tisleiden ja tislausjäännösten tuotantoon. Tervahaudassa lopputuotteeksi jäävät vain terva, puuhiili ja tervavesi eli ”tervan kusi”.

Terva kestävän rakentamisen näkökulmasta

2020-luvulla yhä useampi rakentaja ja remontoija kiinnittää huomiota materiaalien ympäristövaikutuksiin. Terva on perinteinen, mutta myös ekologinen ja resurssitehokas valinta puunsuojaukseen. Sen käyttö tukee kestävää rakentamista usealla tavalla.

Terva valmistetaan hitaasti polttamalla pihkaista puuta, eikä siihen lisätä synteettisiä kemikaaleja. Se on täysin luonnonmukainen tuote, joka hajoaa ajan myötä eikä kerrytä ympäristöön haitallisia aineita. Terva ei kuormita vesistöjä tai maaperää samalla tavalla kuin monet teolliset kyllästeet.

Suomessa valmistettu terva tuotetaan yleensä kotimaisesta mäntypuusta, joka on uusiutuva luonnonvara. Kun terva hankitaan paikallisilta toimijoilta, sen hiilijalanjälki jää matalaksi, ja samalla tuetaan suomalaista metsätaloutta ja käsityöperinnettä.

Tervan käyttö ei itsessään tee rakentamisesta hiilineutraalia, mutta se voi olla osa hiilijalanjälkeä pienentävää kokonaisratkaisua. Se ei vaadi raskasta teollista prosessointia, sen pitkäikäisyys vähentää uusintakäsittelyn tarvetta, ja yhdistettynä esimerkiksi käsittelemättömään puuhun se tukee rakennuksen vähähiilistä kokonaisuutta.

Perinteinen terva ei usein ole Joutsenmerkitty tai FSC-sertifioitu, koska se on luonnontuote eikä jalostettu kemikaali. Kuitenkin tietyt valmistajat voivat osoittaa vastuullisuuttaan käyttämällä esimerkiksi FSC- tai PEFC-sertifioitua puuraaka-ainetta, luomumenetelmiä tuotannossa tai rajoittamalla pienhiukkaspäästöjä.

Käytännön vinkit tervan käyttöön

Terva levitetään parhaiten lämpimällä ja kuivalla säällä, mielellään vähintään +15 °C lämpötilassa. Auringon lämpö auttaa tervaa imeytymään kunnolla puuhun. Vältä levitystä sateen alla tai heti ennen sadetta, sillä terva ei kestä kosteutta tuoreena.

Levitykseen sopii sivellin, pensseli tai lasta – tärkeintä on, että tervaa saadaan ohut, tasainen kerros. Yleensä yksi käsittely riittää, mutta huokoisille pinnoille voidaan tarvittaessa lisätä toinen kerros muutaman päivän kuivumisen jälkeen.

Tervakäsitelty pinta ei tarvitse jatkuvaa huoltoa. Tarvittaessa sitä voi uudistaa 2–5 vuoden välein pinnan ja sääolosuhteiden mukaan. Terva ei kuoriudu, vaan kuluu vähitellen pois, mikä tekee uusintakäsittelystä vaivatonta.

Useat tervalaadut

Tervaa käytetään edelleen perinteisessä hirsirakentamisessa, modernissa puurakentamisessa, hevosalalla sekä puuveneiden pintakäsittelyaineena. Tervaa voidaan ohentaa luonnonöljyillä kuten pellavaöljy tai sen keitetty versio vernissa ja puutärpätillä. Näin paksunkin tervan saa imeytymään puuhun paremmin.

Norjassa tervaan on tapana lisätä jauhettua puuhiiltä ja hienoa hiekkaa antamaan lujuutta, joustavuutta ja UV- suojaa.

Aito Puuterva

Aito ja Oikea Terva on juoksevaa vaaleaa tai tummaa paksuhkoa nestettä, joka imeytyy hyvin kuivaan puuhun. Puuterva soveltuu hyvin piilossa oleviin puurakenteisiin, jotka joutuvat esim. maakosketukseen, sekä raaka-aineeksi erilaisiin omatekoisiin puunsuoja-aineisiin ja tervamaaleihin.

Erikoisveneterva

Aito ja Oikea Veneterva on myös juoksevaa ja vaaleaa puutervaa, johon on lisätty Pellavaöljyä ja Pineenitärpättiä jotta tuote imeytyy puuhun pelkkää tervaa helpommin. Pellavaöljy auttaa pintaa kuivumaan niin että venetervalla tervatut pinnat eivät tahri yhtä helposti kuin pelkkää tervaa käytettäessä. Erikoisvenetervan käyttökohteet: Puuveneet, piharakenteet, hirsitalot yms.

Tervapohjaiset kyllästysaineet

TERVATEX puunsuojat eivät muodosta puun pinnalle muovikalvoa, vaan antavat puun hengittää.

Kun puupinnat käsitellään luonnonmukaisesti TERVATEX Kuultomaaleilla ja pintoja hoidetaan, vältytään moisilta ongelmilta. Jos jostain syystä huoltoväli pitkittyykin ja pilkkuja pääsee tulemaan, on niiden peseminen Phelux- homepesuaineilla huomattavasti hiekkapuhallusta helpompaa.

Lisää Tervatuotteita löydät täältä:

Tervatuotteet -kategoria

Usein kysytyt kysymykset tervasta

Voiko tervaa käyttää sisätiloissa?
Pääsääntöisesti tervaa ei suositella sisätiloihin sen voimakkaan tuoksun vuoksi. Joissain tapauksissa, kuten vanhoissa veneissä tai museorakennuksissa, tervaa voidaan käyttää harkiten ja hyvin tuuletetussa tilassa. Sisäkäyttöön on parempia, hajuttomampia vaihtoehtoja.

Haiseeko terva pitkään?
Terva tuoksuu levityksen jälkeen selvästi, mutta hajun voimakkuus vaihtelee käytetyn tuotteen ja olosuhteiden mukaan. Ulkona hajuhaitta haihtuu yleensä muutamassa päivässä tai viikossa. Tuoksu on monille miellyttävä ja perinteinen, mutta herkille se voi olla voimakas.

Voiko tervalla käsitellyn pinnan maalata myöhemmin?
Tervapinta ei sovi suoraan maalattavaksi, sillä se voi estää maalin tarttumisen ja aiheuttaa hilseilyä. Jos tervattu pinta halutaan maalata, se täytyy ensin antaa vanhentua ja hapettua kunnolla – usein jopa vuosien ajan. Vaihtoehtoisesti pinta voidaan hioa tai poistaa ennen maalausta.

Kuinka usein tervapinta pitää uusia?
Uusintakäsittely tarvetta arvioidaan käytön ja sään mukaan, mutta yleensä 2–5 vuoden välein riittää. Terva ei kuoriudu, vaan kuluu vähitellen, mikä tekee huollosta yksinkertaista.

Mitä eroa on raakatervalla ja tervamaalilla?
Raakaterva on puhdasta, juoksevaa mäntytervaa, kun taas tervamaalit (kuten Tervatex) sisältävät lisäksi pellavaöljyä ja tärpättiä, mikä helpottaa levittämistä ja nopeuttaa kuivumista. Maalimuoto on helppokäyttöisempi, mutta molemmilla on paikkansa eri käyttökohteissa.

Tutustu Tervatex kuultomaaliin>>

*REACH on EU:n kemikaaliasetus, joka tulee sanoista Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals. Asetus edellyttää, että kaikki EU:ssa valmistetut tai maahantuodut kemialliset aineet, kuten terva, on rekisteröitävä, jos niitä tuotetaan yli yhden tonnin vuodessa.

Tavoitteena on varmistaa, että EU-markkinoilla ei ole aineita, joiden turvallisuutta ei ole tutkittu. Tämä koskee myös pieniä toimijoita ja perinteisesti valmistettuja tuotteita, kuten tervaa, uutteita ja tisleitä.

Tärkeää on ymmärtää, että rekisteröinti on valmistajakohtainen. Vain ne toimijat, jotka ovat itse mukana REACH-rekisteröinnissä, voivat jatkaa tervan valmistusta tai maahantuontia laillisesti. Toisten rekisteröinti ei kata kaikkia alan toimijoita.