SLM-logo-horizontal-RGB-p-500

Lisää koriisi myös nämä:

Ostoskorin sisältö:

Yhteensä:
Avaa ostoskori
0,00 
Sulje

Terva puunsuojauksessa

Terva, sen taustat ja uhattu tulevaisuus

Terva on näytellyt vahvaa roolia Suomen historiassa ja vaikuttanut maan teollistumiseenkin merkittävästi. Suomi on ollut keskiajalta lähtien Euroopan suurin tervantuottaja vaikka Upplannin alueelta Ruotsista onkin löydetty 200–400-luvuilta peräisin olevat, Euroopan vanhimmat tervahaudat. Ylivoimaisesti suurin tervan valmistaja on kuitenkin Kiina, jossa valmistusperinne on jopa pidempi kuin Pohjoismaissa. Tervan valmistus Kiinassa on niin laajamittaista, että suurin osa myös Suomessa, Pohjoismaissa ja koko maailmassa myytävästä tervasta on nykyisin kiinalaista tervaa. Mäntyterva on tärkeä osa Suomen teollista historiaa.

“Suomi on ollut keskiajalta lähtien
Euroopan suurin tervantuottaja”

Erinomaisten käyttöominaisuuksiensa vuoksi terva on pitänyt pintansa halki vuosisatojen esimerkiksi perinnerakennusten ja veneiden hoidossa. Tervahautoja onkin porissut tiheästi ympäri suomea. Pelkästään Kuortaneen historia tuntee peräti 302 rekisteröityä tervahautaa. Nykyään meno on rauhallisempaa. Vuonna 2008 Suomesta löytyi yhteensä 29 tervantuottajaa etupäässä Kainuusta ja Keski-Suomesta. Vain kourallinen näistä toimii ammattimaisesti, sillä monelle tervanpoltto on enää vain harrastus tai traditio. Monen tervahaudan takaa löytyykin nykyään esimerkiksi matkailuyritys, kyläseura tai perinneyhdistys.

“Terva on tyypillinen esimerkki
perinteisestä kemiallisesta tuotteesta”

Nyt tervan valmistus on kuitenkin päättymässä. EU:n alueella ei saa valmistaa eikä saattaa markkinoille kemiallisia aineita, jollei niitä ole rekisteröity.  Terva on tyypillinen esimerkki perinteisestä kemiallisesta tuotteesta, jota valmistetaan pieniä määriä lähes käsityönä. Tällaiset tuotteet sopivat huonosti modernin eurooppalaisen kemikaalilainsäädännön vaatimuksiin. Jotta mäntytervan valmistusta voidaan jatkaa, tulee sille hankkia kallis Reach*-rekisteröinti kesäkuuhun 2018 mennessä. Jos rekisteröintiä ei tehdä, se tarkoittaa käytännössä sitä, että isommassa mittakaavassa tapahtuva mäntytervanpoltto muuttuu laittomaksi toiminnaksi. Tervan usean sadan vuoden käyttökokemuksella ei ole merkitystä EU-lainsäädännön kannalta.

EU:n kemikaaliasetuksen mukaan rekisteröinnin piiriin kuuluvat ne aineet, joita toimija valmistaa tai maahantuo** yli yhden tonnin vuodessa. Rekisteröinti vaatii useita tutkimuksia ja selvityksiä, jotka maksavan noin 200 000 euroa. Suomessa mäntytervaa poltetaan enää lähinnä vain sivutulona, eikä yksittäisillä toimijoilla ole näin ollen edellytyksiä kalliin prosessin maksamiseen.

Tervan korvaaminen väärillä puunsuoja-aineilla

Mäntytervan poistuminen markkinoilta olisi kova isku monelle historiallisesti arvokkaalle kirkkokohteelle. Suomesta löytyy edelleen satoja paanukattoisia kirkkoja ja kellotapuleita, jotka vaativat säännöllistä tervakäsittelyä. Tervaa on yritetty takavuosina korvata erilaisilla korvikkeilla ja suoja-aineilla. Suomen kirkonkattojen tervaus loppui 1950-luvulla, mutta alkoi onneksi uudelleen 1980-luvulla, kun epäonnistuneisiin kokeiluihin ”nykyaikaisilla ratkaisuilla” kyllästyttiin. Kokeilut kävivät kuitenkin kalliiksi, sillä vieraat käsittelyaineet tuhosivat useita paanukattoja. Kattoihin sopivaa perinteistä mäntytervaa ei juuri valmisteta muualla ja sen vuoksi myös Ruotsin ja Norjan kirkkojen paanukattoja tervataan edelleen suomalaisella tervalla.

Maaliteollisuus kykeni syrjäyttämään
tervan käytön vedoten helppouteen

Tervaan on luotettu jo 1600-luvulta lähtien. Aito terva ei edesauta puuta tuhoutumaan kuten monet puunsuoja-aineet tekevät muodostamalla liian tiiviin ja hengittämättömän kalvon puun pinnalle. Tervan käyttö oli 1950-luvulle asti varsin tavallista. Maaliteollisuus toi 50-luvulla moderneja puunkäsittely- ja puunkyllästysaineita joiden teho perustui ennemmin myrkkyihin kuin luonnolliseen suojaan. Tämä kehitys aiheutti sen, että terva unohtui vähän työläämpänä ja käsityötä vaativana pintakäsittelyvaihtoehtona vuosikymmeniksi.

Viimeiset 40 vuotta on opettanut mitä muovia sisältävät puunsuojat tekevät. Niiden suojaavat omainaisuudet eivät ole olleet sitä mitä oikeasti halusimme. Asianmukaisesti tervattu ja kunnollisesta puumateriaalista tehty paanu- tai lautakatto kestää vuosisatoja.

Terva on tehokas ja luonnollinen puunsuoja-aine

Tervan tuotanto on vahvassa nosteessa olevaa metsäpohjaista biotaloutta. Mäntytervan raaka-aine on mänty eli metsämänty Pinus sylvestris, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa. Mäntyterva syntyy männyn kuivatislauksen eli pyrolyysin avulla. Voimakkaasti pelkistävässä reaktiossa puun selluloosasta ja muista hiilihydraateista muodostuu alifaattisia yhdisteitä, kuten rasvoja ja niiden estereitä sekä para inihiilivetyjä. Ligniinistä syntyy aromaattisia yhdisteitä, kuten fenoleja, kreosoleja ja guajakoleja. Terva sisältää myös pihkasta peräisin olevia terpeenejä ja hartsihappoja.

Pinus sylvestris

Paras terva saadaan hautapoltetusta männystä, sillä se sisältää hartsia enemmän kuin muut puutervat. Tervanpolttoprosessissa syntyy tervan lisäksi etikkahappoa, metanolia, asetonia, puuhiiltä, pikeä, raakatärpättiä, puuhappoa ja erilaisia kaasuja. Perinnemenetelmillä puuta hiilletään noin 170–420 celsiusasteen lämpötiloissa, mikä ei riitä tisleiden ja tislausjäännösten tuotantoon. Tervahaudassa lopputuotteeksi jäävät vain terva, puuhiili ja tervavesi eli ”tervan kusi”.

Useat tervalaadut

Tervaa käytetään edelleen perinteisessä hirsirakentamisessa, modernissa puurakentamisessa, hevosalalla sekä puuveneiden pintakäsittelyaineena. Tervaa voidaan ohentaa luonnonöljyillä kuten pellavaöljy tai sen keitetty versio vernissa ja puutärpätillä. Näin paksunkin tervan saa imeytymään puuhun paremmin.

Norjassa tervaan on tapana lisätä jauhettua puuhiiltä ja hienoa hiekkaa antamaan lujuutta, joustavuutta ja UV- suojaa.

Aito Puuterva

Aito ja Oikea Terva on juoksevaa vaaleaa tai tummaa paksuhkoa nestettä, joka imeytyy hyvin kuivaan puuhun. Puuterva soveltuu hyvin piilossa oleviin puurakenteisiin, jotka joutuvat esim. maakosketukseen, sekä raaka-aineeksi erilaisiin omatekoisiin puunsuoja-aineisiin ja tervamaaleihin.

Erikoisveneterva

Aito ja Oikea Veneterva on myös juoksevaa ja vaaleaa puutervaa, johon on lisätty Pellavaöljyä ja Pineenitärpättiä jotta tuote imeytyy puuhun pelkkää tervaa helpommin. Pellavaöljy auttaa pintaa kuivumaan niin että venetervalla tervatut pinnat eivät tahri yhtä helposti kuin pelkkää tervaa käytettäessä. Erikoisvenetervan käyttökohteet: Puuveneet, piharakenteet, hirsitalot yms.

Tervapohjaiset kyllästysaineet

TERVATEX puunsuojat eivät muodosta puun pinnalle muovikalvoa, vaan antavat puun hengittää.

Kun puupinnat käsitellään luonnonmukaisesti TERVATEX Kuultomaaleilla ja pintoja hoidetaan, vältytään moisilta ongelmilta. Jos jostain syystä huoltoväli pitkittyykin ja pilkkuja pääsee tulemaan, on niiden peseminen Phelux- homepesuaineilla huomattavasti hiekkapuhallusta helpompaa.

Lisää Tervatuotteita löydät täältä:

Tervatuotteet -kategoria

* REACH tulee sanoista Registration, Evaluation, Authorisation and Restric- tion of Chemicals. REACH-asetus on siis EU:n kemikaaliasetus. Sen mukaan EU:n alueella ei saa valmistaa eikä saattaa markkinoille kemiallisia aineita, jos niitä ei ole rekisteröity. Kemikaaliasetus on olemassa meidän kaikkien turvallisuuden takaamiseksi. Kansalaisten käyttöön ei haluta kemikaaleja, joiden sisällöstä ei ole tutkittua tietoa. Vaaravyöhykkeessä ovat monet pienissä määrin ja lähes käsityönä tuotetut kemikaalit tervan lisäksi, kuten uutteet ja tisleet, jotka muuttuvat kemiallisesti niitä valmistettaessa. Esimerkiksi Ranskassa on laaja hanke selvittämässä sitä, miten laventeliöljyn pientuottajat selviäisivät rekisteröinnistä

**REACH-asetus koskee kaikkia kemiallisin menetelmin tuotettuja aineita, myös tervaa. Rekisteröintivelvoite koskee jokaista tervan valmistajaa tai EU-maahantuojaa. Kaikkien tervatoimijoiden on nyt tärkeää havahtua siihen, että mäntytervan rekisteröinti on valmistaja- ja EU-maahantuojakohtainen. Vain ne toimijat voivat jatkaa laillisesti toimintaansa, jotka ovat olleet takarajaan mennessä mukana rekisteröimässä tervansa. Asia ei siis hoidu niin, että kun jotkut tervan tuottajat ovat rekisteröineet tervan, niin kaikki tuottajat saavat jatkaa laillisesti toimintaansa.

Lue seuraavaksi:

Suomen Luonnonmaalit