Ihana, nostalginen TERVA

Kun astut sisään Suomen Luonnonmaalien maalipuotiin Upokaskujalla, ensimmäisenä sinua tervehtii ihana, nostalginen tervan tuoksu. Pajutex-tuotteemme, kuten Tervatex-kuultomaali, on valmistettu maalipuodin tiloissa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Juuri oman tuotannon ansiosta voimmekin luvata sinulle tuotteiden korkean laadun ja raaka-aineiden puhtauden.

Erinomaisten käyttöominaisuuksiensa vuoksi terva on pitänyt pintansa halki vuosisatojen esimerkiksi perinnerakennusten ja veneiden hoidossa. Tervahautoja onkin porissut tiheästi ympäri Suomea, vaikkakin nykyään meno on rauhallisempaa. Suomen tervantuottajat löytyvät etupäässä Kainuusta ja Keski-Suomesta; monelle tervanpoltto on enää vain harrastus tai traditio, ja monen tervahaudan takaa löytyykin nykyään esimerkiksi kyläseura tai perinneyhdistys.

Terva on näytellyt vahvaa roolia Suomen historiassa ja vaikuttanut maan teollistumiseenkin merkittävästi. Suomi on ollut keskiajalta lähtien Euroopan suurin tervantuottaja; mäntyterva on tärkeä osa Suomen teollista historiaa.

”Terva on tyypillinen esimerkki perinteisestä luonnontuotteesta”

Tarina tervan valmistuksesta on kuitenkin päättymässä, sillä EU:n alueella ei saa valmistaa eikä saattaa markkinoille kemiallisia aineita, jollei niitä ole rekisteröity.  Tervahan on tyypillinen esimerkki perinteisestä kemiallisesta tuotteesta, jota valmistetaan pieniä määriä lähes käsityönä. Tällaiset tuotteet sopivat huonosti modernin eurooppalaisen kemikaalilainsäädännön vaatimuksiin. Jotta mäntytervan valmistusta voidaan jatkaa, tulee sille hankkia kallis Reach*-rekisteröinti; jos rekisteröintiä ei tehdä, se tarkoittaa käytännössä sitä, että isommassa mittakaavassa tapahtuva mäntytervanpoltto muuttuu laittomaksi toiminnaksi. Tervan usean sadan vuoden käyttökokemuksella ei ole merkitystä EU-lainsäädännön kannalta.

EU:n kemikaaliasetuksen mukaan rekisteröinnin piiriin kuuluvat ne aineet, joita toimija valmistaa tai maahantuo** yli yhden tonnin vuodessa. Rekisteröinti vaatii useita tutkimuksia ja selvityksiä, jotka maksavan noin 200 000 euroa. Suomessa mäntytervaa poltetaan enää lähinnä vain sivutulona, eikä yksittäisillä toimijoilla ole näin ollen edellytyksiä kalliin prosessin maksamiseen.

Tervan korvaaminen väärillä puunsuoja-aineilla

Mäntytervan poistuminen markkinoilta olisi kova isku monelle historiallisesti arvokkaalle kirkkokohteelle, sillä Suomestakin löytyy edelleen satoja paanukattoisia kirkkoja ja kellotapuleita, jotka vaativat säännöllistä tervakäsittelyä. Tervaa on yritetty takavuosina korvata erilaisilla korvikkeilla ja suoja-aineilla. Suomen kirkonkattojen tervaus loppui 1950-luvulla, mutta alkoi onneksi uudelleen 1980-luvulla, kun epäonnistuneisiin kokeiluihin ”nykyaikaisilla ratkaisuilla” kyllästyttiin. Kokeilut kävivät kuitenkin kalliiksi, sillä vieraat käsittelyaineet tuhosivat useita paanukattoja. Kattoihin sopivaa perinteistä mäntytervaa ei juuri valmisteta muualla ja sen vuoksi myös Ruotsin ja Norjan kirkkojen paanukattoja tervataan edelleen suomalaisella tervalla.

Maaliteollisuus syrjäytti tervan helppouteen vedoten

Tervan käyttö oli 1950-luvulle asti varsin tavallista, kunnes maaliteollisuus alkoi tuottamaan moderneja puunkäsittely- ja puunkyllästysaineita, joiden teho perustui ennemmin myrkkyihin kuin luonnolliseen suojaan. Tämä kehitys aiheutti sen, että terva unohtui vähän työläämpänä ja käsityötä vaativana pintakäsittelyvaihtoehtona vuosikymmeniksi.

Tosiasia kuitenkin on, että aito terva ei edesauta puuta tuhoutumaan kuten monet puunsuoja-aineet tekevät muodostamalla liian tiiviin ja hengittämättömän kalvon puun pinnalle. Asianmukaisesti tervattu ja kunnollisesta puumateriaalista tehty paanu- tai lautakatto kestää vuosisatoja. Viimeiset 40 vuotta ovatkin opettaneet meille mitä muovia sisältävät puunsuoja-aineet tekevät. Niiden suojaavat ominaisuudet eivät ole olleetkaan sitä mitä oikeasti halusimme. 

Terva – tehokas, luonnollinen puunsuoja

Tervan tuotanto on vahvassa nosteessa olevaa metsäpohjaista biotaloutta. Mäntytervan raaka-aine on mänty eli metsämänty Pinus sylvestris, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa. Mäntyterva syntyy männyn kuivatislauksen eli pyrolyysin avulla. Voimakkaasti pelkistävässä reaktiossa puun selluloosasta ja muista hiilihydraateista muodostuu alifaattisia yhdisteitä, kuten rasvoja ja niiden estereitä sekä para inihiilivetyjä. Ligniinistä syntyy aromaattisia yhdisteitä, kuten fenoleja, kreosoleja ja guajakoleja. Terva sisältää myös pihkasta peräisin olevia terpeenejä ja hartsihappoja.

Paras terva saadaan hautapoltetusta männystä, sillä se sisältää hartsia enemmän kuin muut puutervat. Tervanpolttoprosessissa syntyy tervan lisäksi etikkahappoa, metanolia, asetonia, puuhiiltä, pikeä, raakatärpättiä, puuhappoa ja erilaisia kaasuja. Perinnemenetelmillä puuta hiilletään noin 170–420 celsiusasteen lämpötiloissa, mikä ei riitä tisleiden ja tislausjäännösten tuotantoon. Tervahaudassa lopputuotteeksi jäävät vain terva, puuhiili ja tervavesi eli ”tervan kusi”.

Suomen Luonnonmaalien tervat

Tervaa käytetään edelleen perinteisessä hirsirakentamisessa, modernissa puurakentamisessa, hevosalalla sekä puuveneiden pintakäsittelyaineena. Tervaa voidaan ohentaa luonnonöljyillä (kuten pellavaöljyllä) jolloin paksunkin tervan saa imeytymään puuhun paremmin.

Suomen Luonnonmaalien puodilta (ja tietysti myös verkkokaupasta) löydät nämä perinnetuotteet:

PAJUTEX

• TERVATEX
• Puuterva
• Terva-pella

Maaliartesaanit

• Terva
• Veneterva
• Hautaterva